Ajanhallinita

Onko ajanhallinta opittavissa?

Ajankäytön suunnittelu on taiteen laji eikä se tarkoita sitä, että 24 tunnin aikana ehtii tehdä enemmän ja enemmän. Se tarkoittaa mieluummin sitä, että järjestää oman ajankäyttönsä niin, että voi tehdä myös itselle mielekkäitä ja tärkeitä asioita. Sellaisia, joista tuntee nauttivansa ja jopa rentoutuvansa niiden parissa. Ajanhallinnan oppii vähän kerrallaan, jos sen joutuu opettelemaan alusta lähtien. Jatkuva kaaoksessa eläminen on kuluttavaa ja se, että ei ehdi koskaan lepäämään kiireettä, on elämässä melkoinen virhe. Toisilla on taipumus olla aina kiireisiä ja toisaalta aina myöhässä. Se on vain paha tapa ja vaatii pysähtymisen sekä miettimistä, mihin se aika oikeasti kuluu ja miten koko kaaoksen saa helposti hallintaansa.

Ajanhallinta on opeteltavissa oleva taito. Pikkuhiljaa ehtii tehdä kaikkea kivaa eikä myöhästyminen ole enää se juttu. Tärkeintä on priorisoida tekemiset eikä kaikkea tarvitse tehdä, joistain tehtävistä voi aina luopua. Olet kuitenkin itse oma johtajasi.

Myöhästyminen on paha tapa

“Oi sorry, mä olen vähän myöhässä”, kuulostaako tutulta? Sanotko itse näin vai onko sinulla ystävä, joka on aina myöhässä? Myöhästyminen on paha, opittu tapa. Niin toimii ihminen, jolla elämä on aina jonkinlaisessa kaaoksessa eikä minkäänlaisesta ajanhallinnasta ole mitään tietoa. Jatkuva myöhästely ärsyttää ystäviä tai kollegoita.

Tällainen ihminen on aikaoptimisti. Hän kuvittelee ehtivänsä vielä tehdä tämän ja tämän, vaikka todellisuudessa vaan sinkoilee paikasta toiseen eikä ehdi. Se kuluttaa muiden hermoa. Myöhästelijälle ei myöskään auta se, että jankuttaa myöhästelystä. Jos henkilö on toivoton myöhästelijä, häneen ei auta edes parhaimmat ajankäytön hallintaan tarkoitetut sovellukset. Jotkut tutkijat ovat sanoneet, että myöhästely ennustaa alhaista tyytyväisyyttä.

Ajanhallinta

Miten kaiken ehtii tehdä?

Jos itsellä on ongelmia ajankäytön kanssa, on ensi sijassa selvitettävä se, mihin kaikki aika oikeastaan kuluu. Vielä tärkeämpää se on, jos kokee stressaantuvansa. Aina kaikki ei ole kiinni ajanhallinnasta, vaan siihen saattaa liittyä myös virheet oman toiminnan suunnittelussa. Ajankäyttöä on helppo seurata kirjaamalla kaikki tekemiset tarkkaan ja mahdollisimman totuudenmukaisesti ylös. Viikon seurannan jälkeen voi tarkastella tilannetta, mihin aika kuluu.

Joskus tuntuu siltä, että koti on kaaoksessa eikä oikein milloinkaan ehdi siivoamaan tai järjestämään paikkoja kuntoon. Kodin siivoaminen on kuitenkin suhteellisen helppoa eikä siihen kovin paljon aikaa saa kulumaan. Mutta jos keskityt kesken siivoamisen johonkin toiseen asiaan, on selvää, että siivouksesta tulee ikuisuusongelma eikä loppua näy. Myös se ajattelumalli, että “teen tämän loppuun huomenna” ei toimi.

Ajanhallinta

Ajanhallinta ja ajankäytön suunnittelu

Ajanhallinta vaatii suunnittelua ja aikatauluttamista. Sinun on asetettava itsellesi tavoitteet, joihin ajankäytölläsi pyrit. Sen jälkeen toteutat suunnitelman. Näin yksinkertaista, mutta isommat tehtävät on kuitenkin pilkottava pienempiin osiin. Mitä pitää tehdä ja missä järjestyksessä? Jos teet töitä, niin miten olet suunnitellut tauottamisen? Opi perusasiat niin pääset paremmin askel askeleelta eteenpäin. Ajankäytön oppiminen ei ole vaikeaa, mutta se on haasteellista, että oppii tekemään itselleen realistisen aikataulun ja pysymään siinä. Suunnittelu on lisäksi vasta alkua, toteutus on vielä jäljellä.

Ajankäytön suunnittelu tuntuu helpolta ja usein siinä käy niin, että suunnitelmia syntyy paljon, mutta toteutukset jäävät tekemättä. Se onkin ajankäytössä se vaikein osuus. Jos suunnitelmassa ei pysy, se tarkoittaa, että se ei ole lainkaan optimistinen. Sitä on korjattava ja sinun on tarkennettava, mitkä tehtävät todella on tehtävä ja mitkä niistä voi siirtää johonkin tulevaisuuteen. Tärkeintä tässäkin on se, että opettelee sanomaan ei. Kaikkea ei tarvitse ehtiä tekemään.